1 Samuel 26
1 Siifiläiset tulivat Saulin luo Gibeaan ja sanoivat: "Daavid piileksiiGibeat-Hakilassa, kallioerämaan puolella".
2 Niin Saul nousi ja meni Siifin erämaahan, ja hänen kanssansakolmetuhatta Israelin valiomiestä, etsimään Daavidia Siifin erämaasta.
3 Ja Saul leiriytyi Gibeat-Hakilaan, joka on kallioerämaan puolellatien varrella. Mutta Daavid oleskeli erämaassa. Ja kun Daavid huomasi,että Saul oli tullut hänen jäljessään erämaahan,
4 lähetti hän vakoojia ja sai varman tiedon Saulin tulosta.
5 Niin Daavid nousi ja meni siihen paikkaan, johon Saul olileiriytynyt; ja Daavid näki, missä paikassa Saul ja hänensotapäällikkönsä Abner, Neerin poika, makasivat. Saul näet makasileirissä, ja väki oli asettunut hänen ympärilleen.
6 Ja Daavid puhui heettiläiselle Ahimelekille ja Abisaille, Serujanpojalle, Jooabin veljelle, ja sanoi: "Kuka lähtee minun kanssani Saulintykö leiriin?" Abisai vastasi: "Minä lähden sinun kanssasi".
7 Niin Daavid ja Abisai menivät yöllä väen luo ja näkivät, että Saulmakasi ja nukkui leirissä, ja hänen keihäänsä oli pistettynä maahanhänen päänpohjiinsa; mutta Abner ja väki makasivat hänen ympärillänsä.
8 Ja Abisai sanoi Daavidille: "Jumala on tänä päivänä antanutvihamiehesi sinun käsiisi. Salli nyt minun keihästää hänet maahan; yksiisku vain, toista ei tarvita."
9 Mutta Daavid vastasi Abisaille: "Älä surmaa häntä; sillä kuka onrankaisematta satuttanut kätensä Herran voideltuun?"
10 Ja Daavid sanoi vielä: "Niin totta kuin Herra elää: Herra itse lyöhänet, tahi hänen kuolinpäivänsä tulee, tahi hän menee sotaan jatuhoutuu siellä.
11 Mutta minä en satuta kättäni Herran voideltuun. Pois se, Herravarjelkoon! Vaan ota nyt keihäs hänen päänpohjistaan ja vesiastia, jasitten menkäämme."
12 Ja Daavid otti keihään ja vesiastian Saulin päänpohjista, ja sittenhe menivät tiehensä. Eikä kukaan nähnyt tai huomannut sitä, eikä kukaanherännyt, vaan he nukkuivat kaikki; sillä Herran lähettämä raskas unioli vallannut heidät.
13 Kun sitten Daavid oli tullut toiselle puolelle, asettui hän kauasvuoren laelle, pitkän välimatkan päähän.
14 Ja Daavid huusi väelle ja Abnerille, Neerin pojalle, ja sanoi: "Etkövastaa, Abner?" Abner vastasi ja sanoi: "Kuka sinä olet, joka niinhuudat kuninkaalle?"
15 Daavid sanoi Abnerille: "Sinähän olet mies, eikä sinun vertaistasiole Israelissa. Miksi et sitten vartioinut herraasi, kuningasta? Silläjoku kansasta tuli surmaamaan kuningasta, sinun herraasi.
16 Ei ole hyvin tehty, mitä sinä olet tehnyt. Niin totta kuin Herraelää: te olette kuoleman omat, koska ette vartioineet herraanne, Herranvoideltua. Katsohan nyt: missä ovat kuninkaan keihäs ja vesiastia, jotkaolivat hänen päänpohjissaan?"
17 Niin Saul tunsi Daavidin äänen ja sanoi: "Sehän on sinun äänesi,poikani Daavid". Daavid vastasi: "Niin on, herrani, kuningas".
18 Ja hän sanoi vielä: "Miksi herrani vainoaa palvelijaansa?Mitä minäolen tehnyt, tahi mitä pahaa minulla on tekeillä?
19 Kuulkoon nyt herrani, kuningas, mitä hänen palvelijansa sanoo: JosHerra on yllyttänyt sinut minua vastaan, niin saakoon hän tuntearuokauhrin hajua; mutta jos sen ovat tehneet ihmiset, niin olkoot hekirotut Herran edessä, koska tänä päivänä karkoittavat minut pois Herranperintöosasta, sanoen: 'Mene ja palvele muita jumalia'.
20 Älköön kuitenkaan minun vereni vuotako maahan siellä kaukana Herrankasvoista. Niin, Israelin kuningas on lähtenyt liikkeelle etsimään yhtäkirppua, niinkuin ajetaan peltokanaa vuorilla."
21 Niin Saul sanoi: "Minä olen tehnyt syntiä. Tule takaisin, poikaniDaavid; sillä minä en enää tee sinulle pahaa, koska minun henkeni tänäpäivänä on ollut kallis sinun silmissäsi.Katso, minä olen tehnyttyhmästi ja erehtynyt kovin pahoin."
22 Daavid vastasi ja sanoi: "Tässä on kuninkaan keihäs; tulkoon jokumiehistä tänne ottamaan sen.
23 Herra palkitsee jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskollisuutensa.Sillä Herra antoi sinut tänä päivänä minun käsiini, mutta minä entahtonut satuttaa kättäni Herran voideltuun.
24 Katso, niinkuin sinun henkesi tänä päivänä on ollut suuriarvoinenminun silmissäni, niin on myös minun henkeni oleva suuriarvoinen Herransilmissä, ja hän on pelastava minut kaikesta hädästä."
25 Saul sanoi Daavidille: "Siunattu ole sinä, poikani Daavid!Mihinsinä ryhdyt, siihen sinä pystyt." Sitten Daavid meni pois, ja Saulpalasi kotiinsa.